Saunomiskulttuuri Suomessa: 3.3 miljoonaa saunaa

Saunan ja saunomisen perusteet ovat säilyneet käytännössä muuttumattomina jopa tuhansien vuosien ajan! Lähes jokainen suomalainen saunookin säännöllisesti

Suomesta löytyy noin 3.3 miljoonaa saunaa. Tämä tarkoittaa, että halutessaan jokainen suomalainen mahtuisi samanaikaisesti saunomaan! Yksittäisiä saunakertoja suomalaisille kertyy yli 200 miljoonaa vuodessa. Ensimmäisen kerran suomalainen saunoo yleensä alle puolen vuoden ikäisenä ja perinnettä jatketaan keskimäärin useammin kuin kerran viikossa aina hautaan saakka.

Sauna on tietenkin kuumilla kivillä lämmitettävä tila, jossa ilman kosteutta ja kuumuuden tunnetta säädellään heittämällä kiville vettä. Vesi höyrystyy ja kuumaa vesihöyryä kutsutaan löylyksi.

Saunassa ja löylyissä oleskellaan tyypillisesti noin 5-15 minuutin ajan, jonka jälkeen mennään vilvoittelemaan. Vilvoittelu voi tapahtua sisätiloissa tai ulkona. Kesällä siihen usein yhdistetään vedessä uiskentelu ja talvella avannossa pulahtaminen tai lumihangessa kieriminen. Tämä saunassa lämmittelyn ja vilvoittelun vuorottelu toistetaan tyypillisesti 2-5 kertaa, mutta sitä voidaan toisinaan jatkaa jopa kymmeniä kertoja!

Historiaa

Varhaisimmat suomalaiset saunat ovat peräisin viimeistään pronssikaudelta, noin 1500-900 eaa. Saunaperinne on tosin ollut arviolta olemassa paljon tätäkin aiemmin, jopa 10 000 vuotta! Ensimmäiset saunat olivat maa- eli kuoppasaunoja. Kuoppasauna on käytännössä maahan kaivettu kuoppa, jonka pohjalla on kivikasa, joka kuumennetaan nuotiolla. Kun kivet on kuumennettu, kuoppa peitetään taljoilla, tuohella tai turpeella. Sitten ei muuta kun kuoppaan löylyttelemään! Kiville heitetään vettä, niinkuin nykyaikaisessakin saunassa, jolloin kuuma vesihöyry lämmittää kuopan.

Tästä saunat kehittyivät pikkuhiljaa pysyvimmiksi rakennuksiksi, joissa oli yksi kuumaksi lämmitettävä tila. Rautakaudella, noin 1500-2000 vuotta sitten saunarakennuksia alettiin valmistaa hirrestä rakennustyökalujen kehittyessä. Tila lämmitettiin alunperin nk. rauniokiukaalla, joka on käytännössä kivikasa, jonka alaosassa on tulipesä. Tällaiset saunat toimivat savusaunan tapaan; liekit lämmittävät kivikasan kuumaksi ja savu nousee kiviröykkiön läpi suoraan saunatilaan. Kun kivikasa on riittävän kuuma, tulen annetaan sammua ja saunomisen voi aloittaa.

Myöhemmin tällaisista kivikasoista kehittyi nykyaikaisempi muurattu kiuas. Ilmanvaihtoa sekä savunpoistoa varten saunan seinään lisättiin suljettava tuuletusaukko ja kiukaan päälle kattoon lisättiin puinen hormimainen lakeinen.

Varhaisissa saunoissa saunottiin melko samaan tapaan kuin nykyaikaisemmissakin saunoissa. Saunojat istuivat, makoilivat ja kylpivät korotetuilla lauteilla. Kiukaalle heitettiin vettä, jolloin syntyy löylyä. Saunomisen jälkeen peseytyminen tapahtui samassa saunatilassa.

Seuraava merkittävä kehitys saunoissa lienee uloslämpiävän kiukaan kehitys. Tällöin kiukaaseen liitetään savuhormi, jolloin savu pakenee suoraan ulos saunatilan sijaan. Nämä yleistyivät 1900-luvun alkupuoliskolla, joskin ensimmäiset ulossavuavat kiukaat rakennettiin jo 1600-luvulla.

Seuraava merkittävä kehitysaskel saunoissa on sähkölämmitteinen kiuas. Sähkösaunat alkoivat yleistyä 1950-luvusta alkaen.

Nykyään lähes jokaiseen uuteen asuntoon rakennetaan joko puu- tai sähkölämmitteinen sauna. Saunan yhteyteen rakennetaan lähes poikkeuksetta myös erillinen pesutila ja usein myös pukuhuone.

Saunalla on perinteisesti ollut monia muitakin käyttötarkoituksia, kuin pelkkä saunominen ja kylpeminen. Saunaa on sen puhtauden ja vedenlämmitysmahdollisuuksien vuoksi käytetty mm. ruoan laittoon, vaatteiden valmistukseen, sairaiden hoitoon ja synnytykseen. Saunoissa on myös esimerkiksi imellytetty maltaita sekä savustettu eli palvattu lihaa.

Kiuas

Saunan lämmitykseen käytettävä laite on nimeltään kiuas. Kiuas on jokaisen saunan sydän. Se lämmittää saunan lisäksi myös saunojat. Kiukaassa on kiviä, joiden tehtävänä on varastoida lämpöä. Kun kuumille kiville heittää vettä, se höyrystyy ja luo näin löylyn.

Yleensä kiuas lämmitetään joko polttopuilla tai sähköillä, joskin on myös olemassa pelletti-, öljy- ja maakaasulämmitteisiä kiukaita.

Kiukaat voi myös karkeasti jakaa jatkuvalämmitteisiin ja kertalämmitteisiin. Jatkuvalämmitteinen kiuas laitetaan lämpiämään yleensä 15-60 minuuttia ennen saunaan menoa ja se pidetään päällä koko kylpemisen ajan. Kertalämmitteinen kiuas sen sijaan lämmitetään ennen saunomista ja se vie tyypillisesti huomattavasti kauemmin. Kertalämmitteisen kiukaan kivimäärän täytyy olla huomattavasti jatkuvalämmitteistä kiuasta suurempi, jotta kiviin voi varastoida kerralla tarpeeksi lämpöä koko saunomisen ajaksi. Samasta syystä myös lämmitys kestää pidempään. Jatkuvalämmitteiset kiukaat alkoivat yleistyä 1900 luvulla valmistustekniikoiden kehittyessä ja nykyään suurin osa kiukaista onkin jatkuvalämmitteisiä. Jatkuvalämmitteisen kiukaan etuihin lukeutuu mm. lämmityksen nopeus sekä energiatehokkuus.

Saunavihta

Vai onko se sittenkin vasta? Länsi-Suomessa vihdotaan vihdalla kun taas Itä-Suomessa vastotaan vastalla.

Vihdonta ja vastonta tarkoittavaat samaa asiaa; itsensä (ja kavereiden) rauhallista lyömistä vihdalla. Sen vaikutus on hierova ja ihoa puhdistava. Vihdonta myös myös stimuloi pintaverenkiertoa ja tuo saunaan makean koivun tuoksun.

Vihta (tai vasta) tehdään koivunoksista ja otollinen valmistusaika on juhannuksen tienoilla ja hieman sen jälkeen. Myöhemmin lehdet irtoavat turhan herkästi, kun taas aiemmin lehdet ovat liian pehmeitä. Kuivattuna vasta säilyy pitkään, jopa yli talven. Ennen käyttöä kuivattu vasta on kuitenkin tärkeää liottaa lämpimässä vedessä.

Vihdan/vastan tekoon on ainakin kaksi eri koulukuntaa. Vihdan voi tehdä joko hies- tai rauduskoivusta. Rauduskoivuista vihtaa pidetään kestävämpänä ja se kasvattaa yleensä lehdet ennen hieskoivua. Hieskoivun oksat ovat joustavampia ja sopivatkin siten paremmin vihdan sitomiseen. Hieskoivusta väitetään myös lähtevän voimakkaampi tuoksu. Länsi-Suomessa oikeaoppinen vihta sidotaan taivutetulla koivun oksalla, kun taas Itä-Suomessa vastaa pitää kasassa koivun tai pajun varvusta kierretty panta eli lenkki.

Ohjeita vihtomiseen:

Ohjeita saunomiseen

Saunoja, saunojia ja saunomistapoja on monenlaisia. Tässä kuitenkin muutamia melko yleispäteviä ohjeita, joiden pohjalta saunomisen makuun pääsee saunassa kuin saunassa!

1. Käytä peflettiä

Näin ylläpidät sekä omaa että löylyhuoneen hygieniaa. Jokaisessa saunassa tämä ei toki ole pakollista, mutta kuuluu hyviin käytöstapoihin etenkin yleisissä saunoissa.

2. Käy suihkussa ennen saunomista

Tämäkin edesauttaa hygieniaa. Huuhdo isoimmat karstat iholta viemäriin ennen saunaan menoa.

3. Uimavaatteilla vai alasti?

Perinteisesti saunaan mennään alasti, sekä miehet että naiset sekaisin. Jos alastomuus kuitenkin vierastuttaa, voi saunaan mennä myös pyyhe tai uimapuku päällä. Monissa yleisissä saunoissa uimapuku on jopa pakollinen.

4. Muista vilvoittelu

Lähde saunosta vilvoittelemaan, kun siltä tuntuu. Pienen epämukavuuden sietäminen ei ole huono asia, mutta saunassa ei tarvitse olla yhtä kauan kuin kaikki muut. Kuuntele omaa kehoasi ja toimi sen mukaan. Tyypillisesti saunassa oleskellaan 5-15 minuuttia kerrallaan ja tämän jälkeen vilvoitellaan.

Vilvoittelu voi tapahtua vaikkapa järveen pulahtamalla, ulkona oleskelemalla, avannossa käymällä tai lumihangessa kierimällä. Pyri vilvoittelemaan niin, että ruumiinlämpösi laskee takaisin normaaliin tai vaikka hieman alemmas. Näin voit nauttia seuraavastakin saunakierroksesta täysin rinnoin!

5. Juo riittävästi

Saunassa menettää paljon nestettä hikoilun vuoksi. Tästä syystä on tärkeää muistaa pitää nesteytys kohdillaan. Vesi on erinoimainen vaihtoehto nesteytykseen, joskin suolatasapainon säilyttämiseen pitkään jatkuvan saunomisen yhteydessä kivennäisvesi tai urheilujuoma saattaa olla vielä parempi vaihtoehto.

Ennen saunaan menoa on hyvä juoda puolisen litraa vettä. Juomista on hyvä jatkaa hiljakseen koko saunomisen ajan, esimerkiksi aina vilvoitellessa. Muista, että alkoholi- ja kofeiinijuomat eivät ole kovin hyviä nesteyttämiseen, joten saunaoluita nauttiessa kannattaa välissä muistaa juoda vettäkin!

6. Huomioi muut saunojat

Saunomaan mennään usein yhdessä ja saunominen onkin parhaimmillaan sosiaalinen tapahtuma, jossa jutellaan kavereiden kanssa kuulumiset ja voidaan tutustua uusiinkin ihmisiin! Tämän vuoksi muiden huomioiminen on saunoessa tärkeää.

Yksi tapa huomioida muut saunojat saunoessa on kysyä heiltä ennen löylyn heittämistä, että sopiihan se heille. Joku saattaa juuri olla lähdössä löylyistä tai ei muuten vaan juuri silloin halua lisää löylyä. Se on ihan täysin ok, ja heidän toiveita kannattaa kunnioittaa, jotta kaikki saavat mahdollisimman ihanan saunakokemuksen!

Saunassa ei tule myöskään pitää ylimääräistä mekkalaa ja mölytä. Anna muille saunojille saunarauha. Hiljainen puheensorina on ok, mutta kaikenlainen ylimääräinen mekkalointi ja huutaminen kannattaa jättää pois.

Siivoa myös saunomisen jälkeen omat jälkesi. Älä siis jätä saunatiloihin roskia ja laita tavarat takaisin paikoilleen. Jos olet viimeinen saunoja, niin hyviin tapoihin kuuluu myös lauteiden huuhtelu vedellä.

Muiden saunojien huomioimiseen lukeutuu myös kohtien 1. ja 2. hygienia-asiat.

Tunnettuja ja omalaatuisia saunoja

Suomesta löytyy saunoja joka lähtöön. Tähän listaan olen koonnut joitakin tunnetuimpia yleisiä Suomalaisia saunoja.

Kotiharjun sauna, Helsinki

Kotiharjun Sauna on Helsingissä sijaitseva perinteinen puulämmitteinen korttelisauna. Se on aloittanut toimintansa jo vuonna 1928 ja on viimeinen lajityyppinsä sauna Helsingissä.

Kotiharjun Saunassa on kaikkiaan kolme saunaa. Miehille ja naisille löytyy omat perinteiset yleiset saunatilat. Lisäksi Kotiharjun Saunasta löytyy kolmas sähkölämmitteinen tilaussauna, joka sopii vaikkapa perheille ja pienille porukoille.

Puusaunojen kiukaat ovat Kotiharjun Saunassa suuria ja kertalämmitteisiä. Lämmitykseen kuluu saunapäivinä motti metrin halkoja ja lämmitys kestää 3-5 tuntia. Yleisten saunojen ylimmälle lauteelle mahtuu kerralla 20-30 kylpijää sekä miesten, että naisten saunassa. Miesten saunassa on kovimmille löylyttelijöille rakennettu myös muita lauteita korkeammalla oleva piippuhylly, jolla istuessaan saa määrätä löylyn määrän.

Yleiseen saunaan saunomaan tultaessa ei aikoja tarvitse varata ja kylpeä saa niin kauan kuin huvittaa. Aikuisille lysti kustantaa 14€. Jos oma pyyhe unohtui, niin kassalta voi vuokrata korvikkeen. Kassalta voi myös ostaa saunavihdan, virvokkeita ja pientä purtavaa.

Lauantaisin voit myös palkata pesijän suorittamaan kokovartalopesun hintaan 12€. Puhdistautuminen pesijän käsittelyssä onkin usealle Kotiharjun Saunan kanta-asiakkaalle olennainen osa saunakokemusta.

Lisätietoa Kotiharjun Saunasta.

Sompasauna, Helsinki

Sompasauna on nykyään Hermanninrannassa sijaitseva yleinen talkoovoimin pyörivä sauna. Täällä kuka vain pääsee nauttimaan löylyistä täysin ilmaiseksi!

Talkoovoimin pyörivä sauna vatii kuitenkin niitä talkoovoimia ja osallistumista yhteisöltä. Onkin suositeltavaa, että mahdollisimman moni tuo mahdollisuuksiensa mukaan paikalle löylyvettä ja/tai polttopuita. Jos tämä ei ole sinulle mahdollista tai käytännöllistä, niin voit osallistua toimintaan vaikkapa pilkkomalla puita tai siivoamalla ja puhdistamalla tiloja.

Nykyisin Sompasaunaan kuuluu 3 erillistä puusaunaa. Saunat ovat nimeltään Temppeli, Kappeli ja Kolmonen. Temppeli on saunoista vanhin, suurin ja yleensä viilein. Kappeli sen sijaan on pienin sekä tulisin. Kolmonen on saunoista uusin, niinkuin nimestäkin arvata saattaa. Kooltaan ja lämpötilaltaan se on saunoista keskimmäinen.

Allekirjoittaneen mielestä Kolmonen on Sompasaunan saunoista paras. Löylyt ovat kosteat ja lämpimät. Temppelissä sen sijaan on usein hieman liian viileää ja Kappelissa saa sen sijaan usein turhankin tujut löylyt.

Sompasauna sai alkunsa vuonna 2011, kun muutama helsinkiläismies löysi hylätyn puukiukaan. Kiuas pantiin hyötykäyttöön rakentamalla omin luvin entisen Sompasaaren sataman joutomaalle hökkelisauna kenen tahansa vapaaseen käyttöön. Seuraavina kesinä ensimmäisen kesän saunojista kasattu porukka laittoi saunan uudelleen pystyyn useita kertoja vapaaehtoisvoimin Helsingin kaupungin purettua sen luvattomana. Syksyllä 2013 perustettu Sompasaunaseura ry on perustamisensa jälkeen ohjannut saunan toimintaa, hankkinut tarvittavia lupia ja ennen kaikkea vaalinut saunan avoimia perinteitä.

Sompasauna muutti Sompasaaresta muutaman kilometrin päähän Hermanninrantaan vuonna 2021 rakennustöiden laajentuessa alueelle. Nimi, saunat ja perinteet säilyvät kuitenkin edelleen samoina!

Lisäietoa Sompasaunasta.

Löyly, Helsinki

Löyly on Helsingin Hernesaaresta löytyvä elämyksellinen saunaravintola, joka tunnetaan etenkin upeasta arkkitehtuuristaan, terassin merinäköalasta sekä tietenkin aisteja hivelevistä löylyistään!

Löylystä löytyy sekä savusauna, että perinteinen puusauna. Molempien kiukaat ovat kertalämmitteisiä ja kylpijöitä mahtuu noin 20 kerrallaan per sauna. Hintaa kahden tunnin saunavuorolle tulee 21€.

Saunaravintolana Löyly tarjoaa vierailijoilleen myös makuelämyksiä. Menusta löytyy mm. poron käristystä, lohikeittoa, sandwicheja, burgereita sekä kattava juomalista.

Lisätietoa Löylystä.

Arlan Sauna, Helsinki

Sauna Arla on yli 90 vuotias Helsingin Kalliosta löytyvä yleinen sauna. Perinteinen yleinen sauna lämmitetään keskiviikko – sunnuntai välillä. Kiukaat ovat suuria ja kertalämmitteisiä ja siitä erikoisia, että ne lämpiävät biokaasulla. Arlan tavaramerkkiin kuuluu metalliset pesuämpärit, joihin saunojat sekoittavat itse itselleen sopivan pesuveden. Lysti kustantaa aikuisille kävijöille 13€.

Miehille ja naisille on omat, erilliset sauna-, pesu- ja pukuhuonetilat. Molemmista löytyy kolmisenkymmentä lukollista kaappia.

Sauna Arlassa on myös tarjolla kaikenlaisia rentouttavia hoitoja aina erilaisista hieronnoista ammattilaisen suorittamaan kokovartalopesuun sekä perinnesaunottajan suorittama vihdonta.

Lisätietoa Arlan Saunasta.

Kuuma, Tampere

Saunaravintola Kuuma tarjoaa elämyksiä sekä saunomisen, että gastronomian muodossa!

Kuumassa on kaksi yleistä sekasaunaa, joista yksi on puulämmitteinen sauna ja toinen on moderni näkemys perinteisestä savusaunasta. Molemmista saunoista on upeat upeat näkymät ja Kuuma sijaitseekin Pyhäjärven rannalla Tampereen keskustan tuntumassa. Iltaisin ja lauantaisin sauna maksaa aikuisille 15€ ja arkisin ennen klo 17.00 löylyihin pääsee 10€ hintaan.

Herkullinen ruoka on tärkeä osa Saunaravintola Kuuman tarjoamaa elämystä ja palvelua. Ravintola tarjoaa pohjoismaisia puhtaita makuja yllättävillä twisteillä.

Lisätietoa Saunaravintola Kuumasta.

Rajaportin sauna, Tampere

Saunakortteli rakennettiin 1900-luvun alussa Hermanni Lahtisen ja hänen Maria vaimonsa toimesta. Ensin rakennettiin päärakennus ja sitä seurasi matalampi mökki, sauna sekä Ompeliantalo. Rajaportin sauna aloitti toimintansa vuonna 1906. Nykyään sauna on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna ja sen toiminnasta vastaa Pispalan saunayhdistys ry.

Sauna on edelleen lähes alkuperäisessä asussaan ja sen tarjoamia löylyjä on kuvailtu maan parhaiksi ja pehmeimmiksi. Kiuas on suuri, jopa kolmen kuution kokoinen ja kertalämmitteinen. Yli 1000kg kiviä lämmitetään jokaisen saunapäivän alussa hehkuvan kuumiksi, jonka jälkeen heitetään ns. häkälöylyt, pellit suljetaan ja lämmön annetaan tasaantua. Tämän jälkeen löylyä riittää koko illaksi. Aluksi kertalämmitteisille kiukaille ominaiseen tapaan löylyt ovat tiukemmat ja kuivemmat, ja illan hämärtyessä löylyt muuttuvat kosteammiksi ja lempeimmiksi.

Rajaportin saunasta löytyy erikseen osastot naisille ja miehille. Nämä osastot on eritelty väliseinällä siten, että kiuas on molemmilla osastoilla sama. Molemmille osastoille mahtuu 15-20 kylpijää samanaikaisesti. Vilvoittelupiha on yhteinen sekä naisille, että miehille. Aikuisille löylyttelijoille lysti kustantaa maanantaina ja keskiviikkona 8€ ja perjantaina sekä lauantaina 12€.

Lisätietoa Rajaportin saunasta.

Lonnan sauna, Helsinki

Lonnan yleinen sauna sijaitsee Helsingin edustalla pienellä 150 metriä pitkällä Lonnan saarella. Saari kuuluu Suomenlinnan kaupunginosaan ja sen etäisyys mantereelta on noin 1,5 kilometriä. Paikalle pääsee JT-Linen lautalla, joka lähtee Kauppatorilta. Lauttamatka kestää kymmenisen minuuttia.

Itse rakennus on hieno ja moderni ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto OOPEAA. Hirsirunkoisesta saunarakennuksesta löytyy parvisaunat erikseen miehille ja naisille. Pesutila on saunaparven alapuolella. Saunat lämmitetään suurilla kertalämmitteisillä puukiukailla. Vilvoitteluterassi on yhteinen naisille ja miehille, ja siitä aukeaa henkeäsalpaavan kaunis saaristomaisema! Halukkaat voivat myös pulahtaa mereen uimaan! Uiskentelijoille suositellaan jalkineita, joilla matka kivikkoiseen rantaan ja mereen taittuu mukavasti. Lonnan sauna aukesi yleisölle vuonna 2017.

Lonnaan saunaan halutessaan kannattaa vuoro varata etukäteen. Saunavuoron pituus on 2 tuntia ja hintaa sille tulee 19€. Maksuun sisältyy myös pesuaineet sekä laudeliina. Sauna on kokonaisuudessaan myös anniskelualuetta, ja viereisestä putiikista voikin ostaa virkistävät saunajuomat!

Lisätietoa Lonnan saunasta.

Saana, Kuopio

Saana on tietenkin tunturi, mutta se on myös savoa ja tarkoittaa saunaa. Kuopion Saana sen sijaan sisältää saunan lisäksi span, ravintolan ja terassin kokonaisvaltaiseen aistien hemmotteluun!

Kylpyläosasto sisältää 30 paikkaisen yleissaunan, sisäporealtaan, kaksi putoussuihkua, elämyssuihkun sekä lämmitettäviä lepotuoleja. Ulkoota löytyy lisäksi savusauna ja kaksi lämmitettyä uima-allasta. Lisäksi tarjolla on VIP-Saana, joka on max 20 hengelle tarkoitettu tilaussauna. VIP-Saanan tiloista löytyy myös poreamme.

Kaikki Saanan saunat ovat sekasaunoja, joten uima-asujen käyttö on pakollista.

Sauna & spa kustantaa aikuisille nautiskelijoille 16€ sunnuntai – torstai välillä, ja 19€ perjantai – lauantai välillä.

Lisätietoa Saanan saunasta.

Villa Järvelä, Turku

Villa Järvelä tarjoaa juhla- ja kokoustiloja, joogaa, SUP-lautailua ja ennen kaikkea saunomista ja avantouintia Littoistenjärven rannalla!

Järvelän hoivassa pääset huuhtomaan arjen huolia pois avantoon ja rentoutumaan aisteja hiveleviin löylyihin. Saunoja löytyy neljin kappalein. Perinteisiä kuumia puusaunoja on kaksi kappaletta; Mummolasauna sekä Iso Puusauna. Lisäksi löytyy myös sähkösauna nimeltä Miilu ja telttasauna, jossa voi nauttia hieman miedommista löylyistä!

Jos kylmä vesi ei ole sinun juttusi, niin Järvelässä voit rentoutua myös kuumassa paljussa!

Mökkeilytunnelman lisäämiseksi voit saunomisen päätteeksi nauttia makkaran grillailusta takkatuvassa tai syödä jätskit terassilla!

Aikuinen kylpijä pääsee nauttimaan saunoista, paljusta ja avannosta hintaan 7€, lapsille lysti kustantaa vaivaiset 3€.

Lisätietoa Villa Järvelän saunasta.

Kesän Sauna, Oulu

Kesän Sauna on nimensä mukaisesti auki vain kesäisin. Saunaa on pyöritetty talkoovoimin vuodesta 2014 lähtien.

Ennen Kesän Saunan debyyttiä Oulussa oli kulunut kaksi vuosikymmentä edellisestä kerrasta, kun siellä oli toiminut yleinen sauna. Saunakulttuuri oli siis päässyt hiipumaan ja kaipasi kipeästi elvytystä! Pelastukseksi Oulujoen urbaaniin jokimiljööseen Tuiran rantaan ilmeistyikin kesäkuussa 2014 moderni saunalautta. Lautan piti alunperin olla väliaikainen, mutta toisin kävi.

Kesän sauna on tunnettu pehmeistä ja kosteista löylyistään, jotka tarjoaa IKI-kiukaan valmistama 350kg kiviä sisältävä puukiuas. Huokeat hinnat ovat toinen saunan suosiota selittävä tekijä. Kertakäynti Kesän saunassa kustantaa vaivaiset 7€.

Lisätietoa Kesän Saunasta.

Kuusijärven saunat, Vantaa

Kuusijärveltä löytyy Vantaan ainoat yleiset savusaunat. Saunatilat ovat muutenkin kattavat; sähkösaunoja löytyy sekä miehille että naisille kaksin kappalein. Miehille ja naisille yhteisiä savusaunoja sen sijaan on kolme kappaletta. Kaksi savusaunoista ovat pienempiä, ja yksi on suuri rantasauna.

Kaikista saunoista pääsee Kuusijärveen pulikoimaan ja talvella paikka onkin otollinen avatouimareille! Kuusijärven maisema on metsäisen kaunis.

Sähkösaunojen käyttö kustantaa aikuiselle kylpijälle 6,50€ ja savusaunojille lysti kustantaa 13€. Savusaunarannekkeella pääsee myös sähkösaunoihin. Alennuksia löytyy moneen lähtöön; hinnat ovat halvemmat lapsille, eläkeläisille, opiskelijoille, varusmiehille, työttömille sekä Vantaan kaupungin työntekijöille.

Lisätietoa Kuusijärven saunoista.

Storfinnhova Gårdin savusauna

Storfinnhova Gårdin savusauna on todellakin ainoa laatuaan! Se on rakennettu maan alle graniittilohkareista ja sen läpi virtaa metsäpuro, joka muodostaa saunan sisään vesiputouksen ja kaksi vesiallasta! Toinen altaista toimii kylpijöiden vilvoittelualtaana. Kerralla saunaan mahtuu noin 45 saunojaa, eli se on todella suuri.

Koko saunaa voi vuokrata suurelle porukalle, vaikkapa yrityksen virkistyspäiväksi hintaan 995€. Yleisen vuoron aikana savusauna kustantaa aikuiselle saunojalle 18€ ja lapsille 12€.

Savusauna

Saunatyyppejä

Saunoja on joka lähtöön ja niitä voikin jaotella esimerkiksi kiuastyypin, lämmitystavan tai rakennusmateriaalien mukaan. Tähän olen listannut muutamia erilaisia saunatyyppejä, sekä kuvauksia mitä termit käytännössä tarkoittavat.

Puusauna

Puusauna lienee kaikille saunojille entuudestaan tuttu. Termi tarkoittaa tietenkin saunaa, jossa kiuas lämmitetään polttamalla puita.

Suurimmalle osalle termistä tullee mieleen jatkuvalämmitteinen ja ulos savuavan kiukaan omaava sauna. Tällaisessa saunassa kiuasta siis lämmitetään koko saunomisen ajan ja nämä ovat hyvin yleisiä. Niitä löytyy kesämökeiltä, asuintaloista sekä myös yleisinä saunoina.

Puusaunat voivat kuitenkin sisältää myös kertalämmitteisiä ja/tai sisään savuavia kiukaita. Savusaunat ovatkin nimenomaan puusaunoja, joissa on kertalämmitteinen ja sisään savuava kiuas. Lisäksi esimerkiksi aiemmin mainittu Lonnan sauna sisältää kertalämmitteisen, mutta ulos savuavan kiukaan.

Puusaunalle ominaista on saunan lämmityksen rituaali. Puut pitää pilkkoa ja sen jälkeen pitää tehdä tuli. Tulesta lähtee ihana tuoksu. Jatkuvalämmitteisen kiukaan tulen rätinää ja huminaa on myös mahtavaa kuunnella saunoessa. Iltaisin tuli voi myös tarjota saunaan tunnelmallisen valonlähteen, jos luukussa on lasinen ikkuna.

Jatkuvalämmitteisen kiukaan omaavassa puusaunassa kiukaassa palava tuli hoitaa ilmankiertoa varsin luonnollisesti. Kiuas nimittäin imee saunaan tuoretta ilmaa kaikista saunan rakosista, parhaimmillaan hyvin sijoitetusta ilmaräppänästä, ja samalla puskee ilmaa ulos savupiipusta. Tämä lieneekin ainakin yksi suurimmista syistä, miksi puusaunan löylyt usein koetaan sähkösaunaa paremmiksi.

Sähkösauna

Myös sähkösauna lienee kaikille lukijoille entuudestaan tuttu. Termi tarkoittaa tietenkin saunaa, jonka lämmityksestä vastaa sähköllä lämpiävä kiuas.

Sähkösaunat ovat myös hyvin yleisiä ja niitä löytyy usein asuinrakennuksista, uimahalleista ja monista muista yleisistä saunoista. Mökkisaunoina ne ovat hieman harvinaisempia suuresta sähkönkulutuksesta johtuen.

Sähkölämmitteisiä kiukaitakin on hyvin erilaisia, mutta ne voinee karkeasti jakaa kahteen ryhmään. On jatkuvalämmitteisiä ‘tavanomaisia’ kiukaita, sekä heti valmiita kiukaita (jatkuvalämmitteisiä nämäkin).

Jatkuvalämmitteiset ‘tavanomaiset’ kiukaat ovatkin niitä, joihin todennäköisemmin törmää. Niiden rakenne on päältä avoin, ja ne lämpiävät yleensä 0,5 – 1,5 tunnissa kivimäärästä riippuen. Näissä kiukaissa kivimäärä vaihteleekin paljon, noin 40kg:sta satoihin kilogrammoihin.

Heti valmiit kiukaat ovat hieman harvinaisempia. Niissä kiukaan vaippa on eristetty ja kiukaan päällä oleva kansi suljetaan, kun saunassa ei saunota. Näin kiuas voidaan pienellä teholla pitää kuumana jatkuvasti. Saunomaan halutessa kansi avataan, tehoa lisätään ja saunomaan voi mennä heti tai melkein heti.

Sähkösaunan hyviin puoliin kuuluu lähinnä helppokäyttöisyys. Saunan saa lämpenemään nappia painamalla ja kiukaan sijoitteluunkin on enemmän vaihtoehtoja, sillä savupiipulle ei ole tarvetta.

Huonompiin puoliin lukeutuu mm. suuri sähkönkulutus, mikä vaikeuttaa tällaisten kiukaiden käyttöä sähköverkon ulkopuolella. Toinen huono puoli on ilmanvaihto. Siinä missä ulos savuava puukiuas hoitaa ilmanvaihtoa luonnostaan mallikkasti, täytyy sähkösaunassa ilmanvaihdosta huolehtia erikseen.

Usein myös halvoista, pienistä sähkökiukaista voi olla vaikea saada lempeät ja kosteat löylyt, jotka ovat monien mieleen. Suuremmat sähkökiukaat kuitenkin usein ratkaisevat tämän ongelman.

Savusauna

Moni on vähintään kuullut savusaunoista, mutta kaikki eivät välttämättä kunnolla tiedä mitä se tarkoittaa ja monet eivät ole sellaisessa koskaan käyneet. Niinkuin aiemmin jo mainitsin, termi tarkoittaa puusaunaa, jossa on kertalämmitteinen ja sisään savuava kiuas.

Kertalämmitteisille kiukaille ominaiseen tapaan kivimäärä on hyvin suuri ja lämmitys kestää pitkään, useita tunteja. Lämmityksen aikana saunan ovet ja luukut pidetään auki, ja tulipesän tulessa syntyvä savu savuaa kiuaskivien välistä saunatilaan ja siitä avoimien luukkujen kautta ulos. Savusaunassa ei siis ole savupiippua!

Kun kivet ovat hehkuvan kuumia, tulen annetaan sammua ja kiuas jätetään siintymään 2-3 tunniksi. Tällöin saunan ovet ja luukut suljetaan ja saunan rakenteiden annetaan lämmetä. Siintymisen jälkeen tuhkat otetaan saunan pesästä, räppänät ja ovet avataan jälleen ja heitetään runsaat nokilöylyt. Tämän jälkeen savusaunan annetaan vielä tuulettua ainakin 10 minuuttia. Tämän jälkeen lauteet ja kaiteet on hyvä huuhdella. Nyt ovet voidaan sulkea, mutta raitisilmaluukut jätetään auki. Nyt savusauna on valmis kylpijöitä varten!

Savusaunan kertalämmitteinen kiuas antaa usein alkuun melko tujut löylyt, jotka lauhtuvat pehmeämmiksi illan mittaan. Juurikin nämä pehmeät löylyt ovat suuri osa savusaunan viehätystä. Moni kokee myös savusaunan löylyhuoneelle ominaisen savun tuoksun miellyttäväksi.

Telttasauna

Telttasauna on lyhykäisyydessään sauna, jonka seinämateriaalina toimii jonkinlainen telttakangas tai pressu.

Telttasaunat ovat yleensä jonkinlaisia variantteja puusaunasta. Kiukaana voi toimia esimerkiksi tavallinen puusaunan ulos savuava kiuas, tai sitten nuotiolla lämmitetty kivikasa, jonka ympärille pystytetään teltta. Jälkimmäisessä tapauksessa kiviä voi myös jatkuvasti lämmittää teltan ulkopuolisessa nuotiossa ja siirtää aina tarvittaessa telttaan sisään.

Telttasaunat voivat olla hyvinkin väliaikaisia ja nopeasti kyhättäviä, tai sitten hieman pysyvämpiä rakennelmia, joissa on puusta rakennetut lauteet.

Telttasaunoissa on usein erinoimainen ilmanvaihto. Tällöin löylyt voivat tarjota hyvin hikeä ilman ahdistusta. Kaikki eivät pysty kylpemään pitkään tavallisessa saunassa hapen puutteen tunteen vuoksi, mutta telttasauna saattaa muuttaa tämän. Hyvän telttasaunan löylyt voivatkin vetää vertoja mille tahansa saunalle!

Höyrysauna

Höyrysaunasta ei aiemmin esitellyistä saunatyypeistä poikkeavasti löydy kiuasta. Lämpöä tuotetaan saunan ulkopuolella ja johdetaan saunaan höyryhanan kautta. Hana puhaltaa saunaan lähes kiehumislämpöistä höyryä. Höyrysaunassa ollaankin koko ajan noin 40-50°C lämpöisessä höyrypilvessä. Ilmankosteus pysyttelee höyrysaunassa jatkuvasti 100% tienoilla.

Suomalaisille höyrysauna saattaa monesti matalasta lämpötilasta johtuen tuntua turhan vilpoiselta. Erittäin korkea ilmankosteus voi kuitenkin auttaa monenlaisiin hengitysteiden vaivoihin, kuten kurkkukipuun, yskään ja äänen käheytee. Kostea ilma voi myös auttaa kosteuttamaan kuivaa ja halkeilevaa ihoa.

Infrapunasauna

Infrapunasaunastakaan ei kiuasta löydy. Lämpö tuotetaan infrapunaelementeillä, jotka tuottavat sähkömagneettista säteilyä infrapuna-alueella. Saunan ilman lämpötila on verrattain matala, yleensä noin 50°C. Infrapunasäteily tunkeutuu ihon läpi kehoon noin 4-5cm syvyyteen, ja siten lämmittää kehoa “sisältä päin” ihon pinnan lämmityksen sijaan.

Infrapunasaunalla väitetään olevan paljon terveysvaikutuksia. Käytännössä ne ovat kuitenkin samoja, kuin muillakin saunoilla. Usein infrapunasauna koetaan kuitenkin vähemmän tukalaksi ja enemmän virkistäväksi kuin tavallinen suomalainen sauna.

Jääsauna

Jääsauna on yleensä puusauna, jossa seinä ja lattiamateriaalina toimii jää. Sellaisena se on hyvin eksoottinen sesonkisauna, joka sulaa pois kesällä.

Jääsaunan voi rakentaa vaikkapa järven jäästä leikatuista, päällekkäin seiniksi kasatuista lohkareista. Katto kannattaa kuitenkin rakentaa muusta materiaalista, esimerkiksi puusta. Kiukaana toimii hyvin ulossavuava jatkuvalämmitteinen puukiuas.

Tuntumaltaan jääsauna on monista muista saunoista hyvin poikkeava. Tavallisessa saunassa noin puolet lämpökuormasta tuottaa saunan lämpimistä rakenteista lähtevä lämpösäteily. Jääsaunassa noin 0°C seinät eivät sen sijaan saunojaa lämmitä. Lämpö tulee kokonaan kuumasta ilmasta, löylystä sekä suoraan kiukaasta lähtevästä lämpösäteilystä.

Korvia polttelevaa kuumuutta jääsaunasta lienee turha odottaa. Seinät sulavat jatkuvasti saunottaessa ja löylyä päästäviä reikiä syntyy herkästi. Toisaalta ilmanvaihto on tästä johtuen tyypillisesti erinoimainen!

Visuaalisesti jääsauna on myös materiaalista johtuen erittäin kiinnostava. Valoisan aikaan läpikuultavan seinän rakennetta kelpaa ihailla.

Lue lisää jääsaunoista.

Terveysvaikutukset

Useista tutkimuksista tiedetään, että saunominen ei ole vain mukava tapa peseytyä ja viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa, vaan se on myös omiaan edistämään terveyttä. Mahdollisia haittojakin tosin löytyy. Tässä kappaleessa listaan suurimpia hyötyjä, sekä mahdollisia haittoja.

Saunan terveyshyödyt

Säännöllisellä saunomisella on osoitettu olevan monia terveyshyötyjä. Tässä joitakin listattuna.

Säännöllisen saunomisen on osoitettu olevan hyväksi sydän- ja verenkiertoelimistölle

Saunominen rentouttaa lihakset ja laajentaa ääreisverisuonia laskien näin verenpainetta. Verisuonten laajenemisen voi huomata ihon punoituksena ja laikkuisuutena.

Saunomisen on myös huomattu vähentävän valtimoiden jäykkyyttä. Säännöllisen saunomisen onkin havaittu vähentävän sydän- ja verisuonitautien, sydänperäisen äkkikuoleman ja aivoinfarktin riskiä.

Nämä käyvät järkeen, sillä saunomisen vaikutus kehoon on samankaltainen kuin kevyen urheilusuorituksen vaikutus. Kehon lämpötilan nousu hikouluttaa ja korottaa sykettä. Näin ollen ei liene liikaa odottaa samankaltaisia hyötyjäkään!

Lähteet 1 ja 2.

Saunominen on hyväksi mielenterveydelle sekä muistille

Säännöllisen saunomisen on havaittu pienentävän dementian ja Alzheimerin taudin riskiä. Kaksi kertaa viikossa saunoville riski pienenee noin 20%:lla ja 4-7 kertaa saunovilla riski on jopa yli 60% pienempi. Lähde.

Saunomisen on myös pitkään koettu olevan oivallinen pakopaikka arjen huolista, murheista ja stressistä. Porukassa saunottaessa saunominen myös syventää saunojien keskisiä ihmissuhteita ja voi näinkin lisätä elämän iloa! Edellisen kappaleen lähteen mukaan neljästä seitsemään kertaan viikossa saunovat miehet kokivat tutkimuksessa jopa 78% epätodennäköisemmin psykoosioireita kerran viikossa saunoviin verrattuna.

Saunominen auttaa kehoa palautumaan ja ehkäisee lihasten kipeytymistä

Niinkuin edellä jo mainitsin, saunominen rentouttaa lihaksia ja vahvistaa ääreisverenkiertoa. Nämä tekijät voivat auttaa kipeitä lihaksia palautumaan rakaista urheilusuorituksista. Tässä tutkimuksessa saunomisen todettiin ehkäisevän lihasten kipeytymistä ja parantavan niiden liikkuvuutta ennen raskasta urheilusuoritusta.

Saunominen auttaa nukahtamaan

Oletko koskaan kokenut väsymystä saunomisen jälkeen? Niin minäkin. Saunominen lisää serotoniinin määrää, joka on melatoniinin esiaste ja siten tärkeä tekijä nukahtamisen kannalta. Kehon viileneminen saunomisen jälkeen myös nukuttaa ja tekee unesta syvempää. Eikun siis iltasaunaan ja siitä unten maille!

Saunominen lievittää kipuja

Terveyskirjaston mukaan saunomisen on havaittu vähentävän muun muassa fibromyalgian eli kipuoireyhtymän ja reuman kipuja. Tämän uskotaan johtuvan ainakin osittain aivoissa vapautuvista endorfiineista.

Saunan haitat ja vaarat

Saunomisesta voi joissain tilanteissa olla haittojakin. Suuri osa haitoista ei kuitenkaan koske perusterveitä ihmisiä, jotka osaavat pitää huolta nestetasapainosta. Nämä kannattaa kuitenkin pitää mielessä:

Vakavat sydän- tai hengityselinsairaudet

Saunomisen rasitus elimistölle on samaa luokka kuin reppaan kävelyn. Jos siis podet sydän- tai hengityselinsairautta, joka oireilee kävellessä, niin voi olla syytä laskea lämpötilaa ja lyhentää löylyissä vietettävää aikaa. Vakavissa tapauksissa saunomisesta voi olla syytä luopua kokonaan.

Lääkelaastareita ei myöskään kannata ottaa saunaan mukaan. Korkea lämpötila voi nopeuttaa lääkeaineen luovutusta laastarista, mikä voi pahimmillaan johtaa vaaralliseen tilanteeseen.

Odottamaton pyörtyminen

Saunoessa verenpaine laskee väliaikaisesti verisuonten laajetessa. Tähän voi liittyä huimausta ja pahimmillaan jopa äkillinen pyörtyminen ja siitä seuraava kaatuminen lauteilta noustessa. Pyörtymisen vaara onkin suurin juuri ylös noustessa ja hieman sen jälkeen, sillä tällöin veri pakkautuu painovoiman vaikutuksesta jalkojen laajentuneisiin suoniin.

Jos tunnet huimausta ylös noustessasi tai saunasta poistuessa, niin istu pikimmiten takaisin alas tai käy makuulle. Näin pienennät pyörtymisen riskiä ja myös pyörtymisen aiheuttamasta kaatumisesta aiheutuvaa vaaraa.

Ei kuumeisena saunnan!

Kuumeessa elimistön lämpötila on jo valmiiksi liian korkea ja tämä rasittaa elimistöä. Tilannetta ei kannata pahentaa saunomalla.

Nestetasapainon huonontuminen

Saunassa tietenkin menettää runsaasti nestettä hikoilun seurauksena. Tätä vaikutusta voi välttää juomalla riittävästi nestettä, mieluiten vettä.

Päihteet saunassa

Saunaan ei kannata mennä voimakkaassa humalassa tai muutenkaan päihtyneenä. Ihan vaikka pelkästään liukastumisen ja muiden tapaturmien riskien vuoksi. Lisäksi alkoholi ja useat muutkin päihteet vaikuttavat sydämen toimintaan ja voivat siten aiheuttaa vaaratilanteen saunottaessa.

Muuta luettavaa

Kiinnostaako sinua lähteä koto-Suomeen lomailemaan vuokramökille? Tässä artikkelissa on listattuna Suomen parhaita rantasaunoja ja saunamökkejä omaavia lomakohteita!

Vuokramökit rantasaunalla: Top 20+ rantasaunat [2024]

Tästä artikkelista sen sijaan löydät komeimpia vuokramökkejä, joissa pääset halutessasi nauttimaan savusaunomisen iloista!

Vuokramökit savusaunalla: Top 12 [2024]